Kroatian kulttuuri

Kroatian kulttuurilla on pitkä historia. Kuvataiteen puolella varhaisimmat esimerkit ovat kirkkofreskoja, mutta 1400- ja 1500-luvun tunnetuimmat taiteilijat joutuivat työskentelemään Italiassa osmanien aiheuttavan uhan takia. Vlaho Bukovac oli 1800-luvun merkittävin taiteilija, mutta 1900-luvun alussa vaikuttivat erityisesti kuvanveistäjät Ivan Meštrović ja Antun Augustinčić. Naivismi oli suosittua 1930-luvulla, kun Ivan Generalićin jälkeen useat muutkin ryhtyivät tekemään tyylin teoksia. Kirjallisuuden ensimmäinen kukoistuskausi osui Dalmatiaan, jossa italialainen renessanssi vaikutti sekä kuvataiteessa että kirjallisuudessa. Marko Marulićia pidetään ensimmäisenä kroatiankielisenä kirjailijana, ja häntä kutsutaan ”kroatialaisen kirjallisuuden isäksi”. Ljudevit Gajin johtama illyrismi vaikutti 1800-luvun kulttuuriin, ja silloin kirjallisuudessa vallitsi kansallismieliset aiheet. August Šenoa hallitsi puolestaan siirtymävaihetta romantiikasta realismiin. 1900-luvun kirjailijoista merkittävimmät ovat Miroslav Krleža ja Nobel-palkittu Bosniassa syntynyt kroaatti Ivo Andrić, joka tosin piti itseään jugoslaavina.

Musiikkiperinteelle tunnusomaista on kansanmusiikki. Käytetyin soitin on kolme- tai viisikielinen tamburitza. Laulumusiikissa elävät klapa-laulut, jotka ovat erityisen suosittuja Splitin ympärillä. Populaarimusiikin ensimmäiset hitit synnytti 1920- ja 1930-luvuilla Vlaho Paljetak. Popyhtye Riva voitti puolestaan 1989 Eurovision laulukilpailut. Kroatialainen elokuva-ala alkoi vasta 1900-luvun puolivälissä Itsenäisen Kroatian valtion tukemana. Kansainvälistä mainetta sai ohjaaja-käsikirjoittaja Veljko Bulajić. Samoihin aikoihin Dušan Vukotićin ohjaama Surogat voitti 1961 ensimmäisenä Yhdysvaltain ulkopuolelta tulleena elokuvana parhaan lyhytanimaation Oscarin. Tunnetuin kroatialainen elokuva-alalla vaikuttava henkilö on kuitenkin tuottaja Branko Lustig.